Kimmo Tapiala
Työnohjaajakoulutusten johtaja


"Työnohjaaja tietää mitä kentällä tapahtuu"

Kimmo Tapiala tutustui ratkaisukeskeisyyteen ja työnohjaukseen työskennellessään järjestömaailmassa 1990-luvulla. Työnohjaajana hän on toiminut yli 10 vuotta. Tänä aikana hänelle ovat tulleet tutuksi lukemattomat työpaikat ja toimialat. Työnohjauksen asiakkaita on ollut kansainvälisistä kuljetusalan yrityksistä päihdehuoltolaitokseen ja terveydenhuollosta yritysmaailman esimiehiin. Työnohjaajakouluttajana Helsingin Psykoterapiainstituutissa Kimmo aloitti vuonna 2008 ja hän on ollut mukana erilaisista rooleista käsin kaikissa HPI:n järjestämissä 15:ssa koulutusryhmässä. Kouluttajana toimiminen on Kimmon mielestä etuoikeus, aivan kuten työnohjaaminen:
- Työnohjaajan ja kouluttajan toiminta-alueeseen mahtuu monelaisia maisemia. Siinä näkee mitä työelämässä oikeasti tapahtuu.


Työnkuva HPI:ssä

Kimmo Tapialan työnkuvaan HPI:ssä kuuluu työnohjauskoulutusten johtaminen ja kehittäminen. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös työyhteisösovittelijakoulutuksen toimivuudesta vastaaminen. Kouluttajan työn ohella Kimmo toimii työnohjaajana ja psykoterapeuttina omassa Muutosavux -yrityksessään. Työnohjauksessa avataan ja keskustellaan asioista, dialogisessa hengessä sekä tutkitaan työelämää ja itse työtä.
Työnohjaajan tärkeä tehtävä on esittää kysymyksiä, joiden pohjalta ohjattava tai ryhmä löytää itse vastauksia kehittymiseen ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Työnohjaajan koulutuksen jälkeen voi toimia omalla työpaikalla niin sanottuna sisäisenä työnohjaaja ja kehittäjänä, tai yrityksen ulkopuolisena työnohjaajana. Koulutus antaa valmiuksia hyödynnettäväksi myös jokaisen nykyiseen työnkuvaan.
- Moni koulutuksiimme osallistuja on kertonut työelämän vaikutusmahdollisuuksien lisääntyneen ja oman työn tekemisen keventyneen. Työnohjaajakoulutus lisää kykyä prosessoida omaa työtä ja itse asiassa koko elämää. Muutos on väistämätöntä, myös henkilökohtaisesti, Kimmo lisää. Työnohjaajakoulutuksia ei ole asetuksilla säädelty. Yleisesti hyväksyttynä koulutuksena pidetään Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuosituksen mukaisia koulutuksia. Myös HPI:n työnohjaajakoulutus on suunniteltu näiden suositusten pohjalta.
- On tärkeää, että työnohjaajakoulutukseen osallistumista harkitseva pohtii omat tarpeensa koulutuksen suhteen. Meillä Helsingin Psykoterapiainstituutissa on hyvin käytännönläheinen ja taitoja kartuttava painotus. Heti ensimmäisestä koulutuspäivästä lukien saa konkreettisia välineitä työn tarkasteluun ja kehittämiseen. Harjoittelu on oleellinen osa taidon kehittymisessä. Uskon, että tekemällä oppii parhaiten. Toki teoriaakin tarvitaan, toteaa Kimmo.


Käyminen epävarmuuden alueella voi tuottaa hyvää

Kimmo pitää HPI:n koulutuksissa tärkeänä sitä, että ne tarjoavat käytännön työvälineitä ja ymmärryksen lisäämistä. Tämän lisäksi ne tarjoavat myös mahdollisuuden ihmisen omaan kehittymiseen, mikä on hyvin houkuttelevaa, Kimmo huomauttaa. Avajaispäivässä hänellä on tapana kertoa opiskelijoille, että HPI:n koulutusta voi ajatella Vygotskilaisittain, jonka teoriaan kuuluu lähikehityksen vyöhykkeet. Ideana tässä on, että lapsi oppii pikkuhiljaa epävarmuuden ja halun kautta esimerkiksi kävelemään. Kävelemään opetteleva lapsi nousee hiljalleen ylös tukea kiinni pitäen, mutta ottaa riskin ja lähtee menemään lähikehityksen seuraavalle vyöhykkeelle: Hän lähtee seuraavan pöydän luo ilman, että pitää tuesta kiinni. Välillä vanhemmat ottavat koppia ja auttavat eteenpäin.
- Koulutuksessamme on sama idea, että ihmiset uskaltautuvat tekemään asioita, joita he eivät aiemmin ole osanneet. Käytetään hyväksi sitä mitä jo osataan, mutta ei pidättäydytä siinä. On tärkeää, että opiskelijat antavat itselleen luvan mennä pienillä askelilla myös omille lähikehityksen vyöhykkeillensä. Vanha jyrää helposti uuden tiedon. Vaatii harjoittelua, että uskaltaa ensin hylätä vanhan.
- Aluksi pitää opetella uusi taito hyvin ja sen jälkeen integroida se vanhaan. Koulutuspäivissä on työnohjauksellisia hetkiä ja sieltä löytyy vertaistukea hetkiin, kun pöytä on liian kaukana. Ajoittain käyminen omassa kehityksessä epävarmuuden alueella voi tuottaa myös hyvää. Kurinalainen harjoittelu on merkityksellistä sekä tärkeää ja kun jaksaa sitä tehdä, voi tulla oivalluksia sekä intoa jatkaa.


Järjestötyö intohimona

Vapaa-ajan ongelmia Kimmolla ei ole myöskään ollut aktiivisen järjestötoiminnan ansiosta. Pitkän linjan järjestöaktiivi tutustui Psykoterapiainstituutin koulutusjohtajaan John Pihlajaan Ratkes ry:n riveissä hallitustyössä. John Pihlaja toimi tuolloin järjestön puheenjohtajana.
- Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata ihmisiä eri elämäntilanteissa, joissa he tarvitsevat tukea ja ohjausta, Kimmo kuvaa ratkaisukeskeisyyttä. Kimmo on edelleen Ratkesin toiminnassa mukana. Hallitustyön jälkeen hän on ollut aluetoiminnassa mukana mm. järjestämässä tapahtumia Uudenmaan alueella. Lisäksi hän on Suomen Työnohjaajat ry:ssä hallituksen jäsenenä ja vahvasti sisällä järjestön toiminnassa. Hän on hallituksen jäsenenä myös parisuhdekeskus Kataja ry:ssä.
  Kimmoa kiinnostaa erityisesti myös työnohjauksen historia ja hän olikin mukana työnohjauksen historiasta kertovassa kirjassa, joka ilmestyi syksyllä 2014.
- Kiinnostavaa on, millaisia painotuksia on ollut työnohjauksen historiassa eri aikoina ja miten ne näkyvät tänä päivänäkin. Joskus painopiste on ollut työntekijässä, joskus asiakkaassa, toisella kertaa keskiössä ovat olleet hallinnolliset kysymykset ja projektien organisointi. Nämä kaikki painotukset elävät työnohjauksessa tänä päivänä. Erilaisissa organisaatioissa on erilainen kulttuuri.


Itsestä ja omasta jaksamisesta tulee pitää huolta

Järjestötyön ohella Kimmon harrastuksiin kuuluu karavaanimatkailu, joka on koko perheen harrastus. Hiihtoladut kutsuvat lenkille ja hiihtokauden päättyessä sukset vaihtuvat Vespaan. Oma hyvinvointi on tärkeää ja oma tila. Niitä hän löytää liikunnasta ja mopoilusta.
- Kai sitä ihmisen sisällä on aggressiivisuutta, mitä puretaan eri tavoilla. Työnohjauksessa, terapiatyösssä tai kouluttajan työssä ei pääse puuskuttamaan ja perheenisänä pitää olla rakentava. Suksilla kun puuskuttaa eteenpän ja tulee alas mäen vauhdilla, se on hyvä tapa purkaa mieltä. Vespan kyydissä liikennevaloista lähtiessä tuuli painaa kasvoja vasten ja humina käy korvissa kypärän sisällä, se viehättää Kimmoa.

Lue lisää 13.4. alkavasta Työnohjaajakoulutuksesta täältä

Toimittanut Heini Laitinen

 


Uusi kirja: Suomalaisen työnohjauksen juurilla

Työnohjauskoulutustemme johtaja Kimmo Tapiala on ollut mukana tekemässä syksyllä 2014 julkaistua kirjaa: Suomalaisen työnohjauksen juurilla - katse tulevaisuuteen.

Lue lisää Suomen työnohjaajat ry:n sivuilta.

kimmon_kirja_web_small

 

YleX: Mitä jäbä duunaa? -haastattelussa psykoterapeutti Kimmo Tapiala

"Psykoterapeutti yrittää auttaa ihmisiä, jotta mieli olisi parempi. Ihmiset tulevat tapaamaan psykoterapeuttia esimerkiksi kun ahdistaa, pelottaa, masentaa, ihmisuhteissa on haasteita ja muissa asioissa, silloin kun asiat eivät ole hyvin." Näin vastaa Helsingin Psykoterapiainstituutin kouluttaja Kimmo Tapiala kysymykseen siitä mitä psykoterapeutti tekee työkseen.
Ihmistyötä tekevien ammattinimikkeet menevät usein myös monella sekaisin. Eli mikä ero on siis psykiatrilla, psykologilla ja psykoterapeutilla? Entä mistä lähetään kriistilanteessa ensimmäisenä liikkeelle? Onko sillä merkitystä synkkaako asiakkaan ja terapeutin välillä? Missä vaiheessa asiakas tajuaa tarvitsevansa apua? Pitäisikö ihmisten käydä enemmän terapiassa?
  Näihin ja muihin psykoterapeutin ammattia koskeviin kysymyksiin Kimmo Tapiala vastaa YleX:n Valtteri Lehtisen ja Kalle Ruusukallion haastattelussa (Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö 12.10.2014).
Kuuntele haastattelu tästä (n.13 minuuttia):

Ylex_Mitä jäbä duunaa_psykoterapeutti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kimmo_websmall