Koulutukseen sitoutuminen, peruutusehdot ja yhteisön tuki opiskelijalle

Opiskelijan ja koulutusyhteisön keskinäinen sitoutuminen.


Ottamalla vastaan koulutuspaikan osallistuja varaa sen itselleen koko koulutusohjelman ajaksi. Alan yleisten käytäntöjen mukaan koulutuksen järjestäjä on vastaavasti sidottu tuottamaan koulutusohjelmaan kuuluvat palvelut koko koulutuksen ajalta jäljellä olevalle ryhmälle. Opintonsa keskeyttäneen opiskelijan paikalle ei yleensä ole mahdollista ottaa toista tilalle.  Sopimukset ovat sen tähden molemminpuolisesti sitovia esimerkiksi kolmivuotisen ohjelman koko ajaksi.
Peruutusehdot ja yhteisön tuki opiskelijalle

Ottaessaan paikan vastaan opiskelija sitoutuu samalla koko koulutusohjelman hintaan eli omaan osuuteensa koko koulutusryhmänsä kantamista kustannuksista. Mikäli osallistuja syystä tai toisesta joutuu harkitsemaan koulutuksen keskeyttämistä, noudatetaan seuraavia periaatteita ja kuluttajan hyväksi tehtyjä lievennyksiä:

Peruutusturva
Elämäntilanteiden äkillisten muutosten varalta HPI voi tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuden soviteltuun koulutusmaksuun myös harkinta-ajan jälkeen. Koulutusmaksun suuruus määräytyy sen mukaan, milloin peruutus tehdään.
§ Jos osallistuja joutuu peruuttamaan osallistumisensa harkinta-ajan jälkeen, mutta ennen koulutuksen alkamista, häneltä peritään 5 % koko koulutusohjelman hinnasta. Jos koulutuksen alkamiseen on vähemmän kuin 6 viikkoa, maksuvelvollisuus on 10 % koko koulutusohjelman hinnasta.
§ Jos opiskelija joutuu peruuttamaan osallistumisensa koulutuksen alkamisen jälkeen, maksuvelvollisuus on 40 % jäljellä olevasta osallistumismaksusta seuraavasta kalenterikuukaudesta laskien. Koko koulutuksen etukäteen maksaneelle opiskelijalle, rahoitusyhtiölle tai työnantajalle palautetaan summa, joka vastaa 60 % jäljellä olevien kalenterikuukausien maksuosuutta.
§ Jo aloitetun koulutuksen keskeyttämisaikomuksesta tulee keskustella pääkouluttajan kanssa etukäteen sen varmistamiseksi, että eri vaihtoehdot esimerkiksi koulutuksen tukitoimien ja tehtävien vaihtoehtoisten suoritustapojen räätälöimiseksi on tutkittu riittävän hyvin.
§ Vapautusta koulutuksesta haetaan koulutusyhteisöltä aina kirjallisesti.

Keskeytysturva
Opiskelun estävän pitkäaikaisen työkyvyttömyyden sattuessa opiskelija voi hakea vapautusta jäljellä olevista maksuista tai palautusta etukäteen maksetuista maksuista seuraavasta kalenterikuukaudesta lukien. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus ja asiaa koskevat Kelan päätökset.
Mikäli koulutusorganisaatiossa käynnistetään jatkossa uusia koulutusryhmiä, koulutuksen järjestäjä voi oman harkintansa mukaan ja viranomaismääräysten rajoissa tarjota opintonsa keskeyttäneelle mahdollisuutta jatkaa koulutusta toisessa ryhmässä.

Työttömyysvakuus
Työttömyyden tai muun poikkeuksellisen taloudellisen haasteen sattuessa opiskelijan tulee olla yhteydessä HPI:n toimistoon esimerkiksi maksuvapaiden kuukausien sopimiseksi. HPI-rahoituksessa työttömyysajalta ei peritä viivästyskorkoja. Räätälöity maksuohjelma auttaa välttämään tarpeettomia kuluja ja useimmissa tapauksissa myös mahdollistaa koulutuksen jatkamisen.

Muuta huomioitavaa
§ Osallistuminen seminaaripäiviin tai osallistumatta jättäminen ei vaikuta opiskelijan maksuvelvollisuuteen.
§ Koulutuksen järjestäjä voi erottaa opiskelijan, joka laiminlyö oleellisesti tehtäviään tai ei niistä selviydy, häiritsee muiden opiskelua tai rikkoo vaitiolon sääntöjä. Erottaminen ei vapauta maksuvelvollisuudesta.

Muutokset koulutusohjelmassa tai -maksuissa

Koulutuksen järjestäjä pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin, jos esimerkiksi viranomaismääräyksissä tai muissa olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia.
 Kaikki hinnat on ilmoitettu arvonlisäverollisina 24%:n mukaan.

Ratkaisukeskeisen asiakastyön määritelmä

Ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut asiakastyö

Ratkaisukeskeinen psykoterapia (Solution focused brief therapy) on lyhytterapia, alunperinkin suunniteltu nopeavaikutteiseksi, hoitotyön reaalimaailman työtavaksi. ”Brief by Design”. Melko tyypillisen 6-10 kerran hoidon tulokset kestävät hyvin vertailun huomattavasti pidempiin hoitoihin, myös tulosten pysyvyyden osalta.

(Katso Helsingin psykoterapiaprojektin raportti.)

Ratkaisukeskeiselle työlle on ominaista pyrkimys

  • selvittää haluttava tulevaisuus
  • selvittää keinot sen saavuttamiseen

Voimavarasuuntautuneisuus viittaa pyrkimykseen tunnistaa ja tehdä näkyväksi asiakkaan omat resurssit ja mahdollisuudet tavoitteiden toteuttamisessa.

Ratkaisukeskeisen työn kulmakivet

Asiakaslähtöisyys

Asiakas voi olla yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tämä on paitsi periaatteelinen lähtökohta, myös hyvin käytännöllistä, koska asiakkaan omasta sisäisestä motivaatiosta lähtevä muutos on jouhevampaa ja kestävämpää.

Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus

Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten asiakas voi ne saavuttaa. Menneisyys voi olla arvokas lähde, josta voi tunnistaa tärkeitä voimavaroja.

Voimavarakeskeisyys

Tulkitaan ja hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja, osaamista ja verkostoa käsillä olevan pulman ratkaisemisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös menneisyyttä tarkastellaan ensisijaisesti tulevan voimavarana.

Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen

Erityisesti tutkitaan niitä hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jolloin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Poikkeuksesta voi usein löytyä todistettavasti toimivia asiakkaan itsensä kokemia ratkaisumalleja ja strategioita. Mihin kiinnität huomiota, se vahvistuu. On tärkeätä kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä, jotta sitä voi tietoisemmin tukea.

Myönteisyys, leikillisyys, huumori

Ratkaisukeskeinen työtapa tukee asiakkaan vahvoja puolia. Puutteiden ja pulmien tutkimisen sijasta painotetaan myönteisiä, voimavaroja kasvattavia näkökulmia. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa ideoidaan ja testataan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Apuna voidaan käyttää leikillisyyttä ja huumoria.

Hyödyntäminen

Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva ja siihen voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian tarinallisia malleja, NLP-tekniikoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia, tietoisuustaitojen harjoittelua…

Realistisuus ja konkreettisuus

Vaikka haaveet ja arvopäämäärät ovat keskeisiä työvälineitä, ratkaisukeskeisyys on tinkimättömän käytännöllistä. Kaukainen tai haaveellinenkin tavoite tuo oman valonsa arjen konkretiaan ja tekee siten näkyväksi uusia, ongelmatarinasta piiloon jääneitä mahdollisuuksia. Mahdollisten vastoinkäymisten tunnistaminen ja niihin varautuminen kuuluvat niin ikään perusvälineistöön.

Yhteistyö ja ansion jakaminen

Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on perusteltu positiivinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen eri osapuolille.

Kysy lisää lomakkeella, puhelimitse 040-5251994 tai info@hpi.fi

Lähde: Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys  Ratkes ry:n sivusto www.ratkes.fi

Ratkaisukeskeisyys Suomessa

Ratkaisukeskeisen psykoterapian vanhimmat juuret Suomessa löytyvät 1970-luvulta. Silloin Kirkon koulutuskeskuksen perheneuvontatyön Marja-Leena Käyhty ja Liisa Tuovinen, Mannerheimin lastensuojeluliiton Toivo Rönkä ja A-klinikkasäätiön Ritva Saarelainen sekä erityisesti valt. maist. Tapani Ahola ja psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman alkoivat soveltaa perhetyön uusia systeemisiä ja lyhytterapeuttisia työtapoja. Tähän heitä innosti mm. Suomessa vierailleet John Frykman ja Elam Nunnally. Nunnally oli aikoinaan Steve de Shazerin ja Insoo Kim Bergin perustaman BFTC:n, Brief Family Therapy Centerin ydinjoukkoa.
Ratkaisukeskeisen koulutuksen ensi askeleet

Ensimmäisen laajan pääasiassa kotimaisin voimin toteutetun lyhytterapiakoulutuksen järjesti Mannerheimin lastensuojeluliitto vuonna 1985. Kouluttajina tässä vuoden mittaisessa koulutusohjelmassa toimivat Ben Furman ja Tapani Ahola, jotka samana vuonna perustivat Suomen ensimmäisen yksityisen ratkaisukeskeisen koulutusyhteisön, Lyhytterapiainstituutti Oy:n. Yksivuotiset koulutukset alkoivat vakiintua 1990-luvun alussa  mm. MLL:n, Kuntoutussäätiön, Helsingin kesäyliopiston ja yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toimintana. Useiden kaupunkien, kuten Helsingin, Kotkan ja Tampereen sosiaalitoimet alkoivat myös kouluttaa henkilöstöään ratkaisukeskeisissä työtavoissa. Ratkaisukeskeinen työnohjauskoulutus on laajalti levinnyttä ja ratkaisukeskeinen ADHD-valmennus on nykyisin mm. Palmenian vakiintunutta toimintaa.

Suomalainen ratkaisukeskeisyys on alusta lähtien ollut, kansainvälisestikin katsottuna, luovaa ja sillä on ollut läheinen yhteys perheterapian maailmaan. Se on ammentanut aineksia mm. Michael Whiten narratiivisesta työtavasta ja Jaakko Seikkulan dialogisista ja verkostotyön käytännöistä.

Toisaalta ratkaisukeskeisellä otteella on ollut merkittävä asema monissa perheterapiakoulutuksissa joko sellaisenaan tai voimavarasuuntautuneisuus-otsikon alla. Tällä hetkellä positiivinen psykologia ja tietoisuustaidot antavat oman lisänsä ratkaisukeskeiseen perusmalliin.

Ratkes -yhdistyksen vaikutus psykoterapiakoulutusten käynnistymiseen

Ensimmäinen kolmivuotinen varsinainen psykoterapiakoulutus käynnistyi vuonna 1999 Lyhytterapiainstituutissa. Se oli mahdollista kun vuonna 1995 perustettu Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Ratkes onnistui neuvottelemaan Lyhytterapiainstituutin ja erityisesi Ben Furmanin pohjustustyön jälkeen koulutuksen kriteerit Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa.

Valvira ja viranomaistulkinta

Ennen vuotta 2012 käynnistyneet kolmivuotiset koulutukset on suunniteltu Valviran ohjeiden ja vakiintuneiden hyväksymiskäytäntöjen mukaan. Joidenkin perheterapiakoulutusten tapaan työnohjaus ja omakohtainen koulutusterapia on integroitu koulutuksen kokonaisuuteen. Viranomaistulkinnan mukaan koulutus tuottaa yksilöterapeuttipätevyyden, mutta systeemisten lähtökohtiensa takia ratkaisukeskeisyyttä voi soveltaa myös perheiden, parien, ryhmien ja verkostojen kanssa työskentelyyn.

Useiden kouluttajien ja yhteisöjen noin 40 päättyneestä koulutusohjelmasta on vuoden 2013 loppuun mennessä valmistunut lähes 800 ratkaisukeskeistä erityistason psykoterapeuttia.

Vuoden 2012 alusta lähtien psykoterapiakoulutuksen järjestäminen edellyttää yhteistyötä yliopiston kanssa. Vain pieni osa aiemmasta yli 50 koulutusyhteisöstä on onnistunut jatkamaan toimintaa.