Ratkaisukeskeisen asiakastyön määritelmä
Ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut asiakastyö
Ratkaisukeskeinen psykoterapia (Solution focused brief therapy) on lyhytterapia, alunperinkin suunniteltu nopeavaikutteiseksi, hoitotyön reaalimaailman työtavaksi. ”Brief by Design”. Melko tyypillisen 6-10 kerran hoidon tulokset kestävät hyvin vertailun huomattavasti pidempiin hoitoihin, myös tulosten pysyvyyden osalta. Katso Helsingin psykoterapiaprojektin raportti.
Ratkaisukeskeiselle työlle on ominaista pyrkimys
- selvittää haluttava tulevaisuus
- selvittää keinot sen saavuttamiseen
Voimavarasuuntautuneisuus viittaa pyrkimykseen tunnistaa ja tehdä näkyväksi asiakkaan omat resurssit ja mahdollisuudet tavoitteiden toteuttamisessa.
Asiakaslähtöisyys
Asiakas voi olla yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tämä on paitsi periaatteelinen lähtökohta, myös hyvin käytännöllistä, koska asiakkaan omasta sisäisestä motivaatiosta lähtevä muutos on jouhevampaa ja kestävämpää.
Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus
Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten asiakas voi ne saavuttaa. Menneisyys voi olla arvokas lähde, josta voi tunnistaa tärkeitä voimavaroja.
Voimavarakeskeisyys
Tulkitaan ja hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja, osaamista ja verkostoa käsillä olevan pulman ratkaisemisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös menneisyyttä tarkastellaan ensisijaisesti tulevan voimavarana.
Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen
Erityisesti tutkitaan niitä hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jolloin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Poikkeuksesta voi usein löytyä todistettavasti toimivia asiakkaan itsensä kokemia ratkaisumalleja ja strategioita. Mihin kiinnität huomiota, se vahvistuu. On tärkeätä kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä, jotta sitä voi tietoisemmin tukea.
Myönteisyys, leikillisyys, huumori
Ratkaisukeskeinen työtapa tukee asiakkaan vahvoja puolia. Puutteiden ja pulmien tutkimisen sijasta painotetaan myönteisiä, voimavaroja kasvattavia näkökulmia. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa ideoidaan ja testataan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Apuna voidaan käyttää leikillisyyttä ja huumoria.
Hyödyntäminen
Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva ja siihen voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian tarinallisia malleja, NLP-tekniikoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia, tietoisuustaitojen harjoittelua…
Realistisuus ja konkreettisuus
Vaikka haaveet ja arvopäämäärät ovat keskeisiä työvälineitä, ratkaisukeskeisyys on tinkimättömän käytännöllistä. Kaukainen tai haaveellinenkin tavoite tuo oman valonsa arjen konkretiaan ja tekee siten näkyväksi uusia, ongelmatarinasta piiloon jääneitä mahdollisuuksia. Mahdollisten vastoinkäymisten tunnistaminen ja niihin varautuminen kuuluvat niin ikään perusvälineistöön.
Yhteistyö ja ansion jakaminen
Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on perusteltu positiivinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen eri osapuolille.
Kysy lisää lomakkeella, puhelimitse 040-5251994 tai info@hpi.fi
Lähde: Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Ratkes ry:n sivusto www.ratkes.fi
Ensimmäisen laajan pääasiassa kotimaisin voimin toteutetun lyhytterapiakoulutuksen järjesti Mannerheimin lastensuojeluliitto vuonna 1985. Kouluttajina tässä vuoden mittaisessa koulutusohjelmassa toimivat Ben Furman ja Tapani Ahola, jotka samana vuonna perustivat Suomen ensimmäisen yksityisen ratkaisukeskeisen koulutusyhteisön, Lyhytterapiainstituutti Oy:n. Yksivuotiset koulutukset alkoivat vakiintua 1990-luvun alussa mm. MLL:n, Kuntoutussäätiön, Helsingin kesäyliopiston ja yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toimintana. Useiden kaupunkien, kuten Helsingin, Kotkan ja Tampereen sosiaalitoimet alkoivat myös kouluttaa henkilöstöään ratkaisukeskeisissä työtavoissa. Ratkaisukeskeinen työnohjauskoulutus on laajalti levinnyttä ja ratkaisukeskeinen ADHD-valmennus on nykyisin mm. Palmenian vakiintunutta toimintaa.
Suomalainen ratkaisukeskeisyys on alusta lähtien ollut, kansainvälisestikin katsottuna, luovaa ja sillä on ollut läheinen yhteys perheterapian maailmaan. Se on ammentanut aineksia mm. Michael Whiten narratiivisesta työtavasta ja Jaakko Seikkulan dialogisista ja verkostotyön käytännöistä.
Toisaalta ratkaisukeskeisellä otteella on ollut merkittävä asema monissa perheterapiakoulutuksissa joko sellaisenaan tai voimavarasuuntautuneisuus-otsikon alla. Tällä hetkellä positiivinen psykologia ja tietoisuustaidot antavat oman lisänsä ratkaisukeskeiseen perusmalliin.
Ensimmäinen kolmivuotinen varsinainen psykoterapiakoulutus käynnistyi vuonna 1999 Lyhytterapiainstituutissa. Se oli mahdollista kun vuonna 1995 perustettu Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Ratkes onnistui neuvottelemaan Lyhytterapiainstituutin ja erityisesi Ben Furmanin pohjustustyön jälkeen koulutuksen kriteerit Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa.
Ratkaisukeskeisen psykoterapian vanhimmat juuret Suomessa löytyvät 1970-luvulta. Silloin Kirkon koulutuskeskuksen perheneuvontatyön Marja-Leena Käyhty ja Liisa Tuovinen, Mannerheimin lastensuojeluliiton Toivo Rönkä ja A-klinikkasäätiön Ritva Saarelainen sekä erityisesti valt. maist. Tapani Ahola ja psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman alkoivat soveltaa perhetyön uusia systeemisiä ja lyhytterapeuttisia työtapoja. Tähän heitä innosti mm. Suomessa vierailleet John Frykman ja Elam Nunnally. Nunnally oli aikoinaan Steve de Shazerin ja Insoo Kim Bergin perustaman BFTC:n, Brief Family Therapy Centerin ydinjoukkoa.