Lyhytterapeutti pitkäaikaistyöttömien tukena
Sosionomi Annastina Lepistö työskentelee vastuuvalmentajana pikäaikaistyöttömille. Monella hänen asiakkaallaan on haasteellinen elämäntilanne.
Lepistö kaipasi lisää menetelmällistä osaamista ja keinoja auttaa ihmisiä eteenpäin. Näitä taitoja hän haki ratkaisukeskeisestä lyhytterapeuttikoulutuksesta.
Lyhytterapeuttikoulutuksen myötä Lepistön työskentely on jäsentynyt ja se on entistä tavoitteellisempaa. Hän on kokenut onnistumisia niin asiakkaiden kanssa kuin omalla urallaankin.
– Meillä oli kahdeksan hengen luontoryhmä, jossa kaikki tapaamiset pidettiin metsässä. Asiakkaani työskenteli kaikki 20 tapaamista itsekseen vaieten. Hän ei kertonut omaa tavoitettaan, mutta hän otti kaikki menetelmät käyttöönsä. Monien vuosien kotona olemisen jälkeen asiakkaani on nyt matkalla kohti opiskeluja.
Luontoryhmässä tehtiin muun muassa oman elämän projektisuunnitelma ja kartoitettiin sitä, mitä hyötyä jonkun asian muuttamisesta on ja mihin kaikkeen se vaikuttaisi.
Opinnot ovat johtaneet uusiin mahdollisuuksiin työelämässä.
Aluksi Lepistön työnantaja ei kokenut lyhytterapeuttiosaamista tarpeellisena. Puolen vuoden päästä tilanne kuitenkin muuttui. Häntä pyydettiin oman työnsä ohella mukaan työhönvalmennukseen, jossa hän antaa asiakkailleen motivaatiovalmennusta ratkaisukeskeisiä menetelmiä hyödyntäen.
Lepistön haaveissa on myös toiminimen perustaminen.
– Odotan oman osaamisen vahvistumista uuden työtehtävän myötä. Työhönvalmennukseen tulee asiakkaita lähetettyinä eikä välttämättä omatahtoisesti. Jos tähän pystyn, pystyn ihan mihin vaan.
“Ihmiset selviävät ihmeellisistäkin asioista”
Sen lisäksi, että ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttikoulutus on vaikuttanut Lepistön työskentelyyn, se on jäsentänyt hänen omaa päätään. Havahduttavaa on ollut, että raskaidenkin asioiden kanssa voi työskennellä positiivisesta näkökulmasta ja välillä jopa kepeästi.
Mielenterveystyössä painotetaan yleensä diagnooseja. Diagnoosien uudelleensanoittaminen on ollut mullistavaa. Masennusta voi kuvailla muilla tavoin, mikä voi puhutella asiakasta paljon enemmän.
– Esimerkiksi masennus, ahdistus tai paniikkihäiriö ovat mielen normaaleja reagointitapoja silloin, kun asiat kasaantuvat ja ihminen kuormittuu. Olisi epänormaalia, jos ihminen ei reagoisi. Joskus mieli tarvitsee lepohetken.
– Kuvitteellisella telttaretkellä voi pysähtyä tienristeykseen, jossa pitää tehdä valintoja. Jatkatko polkua, jonka olet jo valinnut vai pitäisikö ottaa joku toinen?