Tuore tutkimus tukee ajatusta, joka on ollut ratkaisukeskeisen terapian ytimessä jo pitkään, mielenterveyden hoidon ei tarvitse keskittyä vain oireiden vähentämiseen. Myös myönteisten tunteiden, merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen voi olla tehokas tie toipumiseen.

JAMA Network Open -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin kahta erilaista lähestymistapaa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Toinen keskittyi negatiivisten tunteiden vähentämiseen, toinen positiivisten tunteiden ja kokemusten lisäämiseen. Tutkimuksen tulokset olivat kiinnostavia: positiivisiin tunteisiin keskittynyt hoito osoittautui tehokkaaksi sekä masennuksen että ahdistuksen hoidossa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti niin sanottua low positive affect -ilmiötä eli vähäistä kykyä kokea iloa, kiinnostusta, innostusta ja merkityksellisyyttä. Tämä on keskeinen, mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä näkökulma monissa mielenterveyden haasteissa.

Hyvinvoinnin vahvistaminen terapian tavoitteena

Perinteisesti terapiaa on kuvattu oireiden lievittämisen kautta: tavoitteena on vähentää ahdistusta, masennusta, pelkoja tai haitallista käyttäytymistä. Tämä on tärkeää ja monille välttämätöntä.

Samaan aikaan yhä enemmän saadaan tutkimustuloksia siitä, että hyvinvoinnin aktiivinen vahvistaminen voi olla yhtä tärkeää, kuin oireiden vähentäminen. Kun ihminen alkaa kokea enemmän myönteisiä tunteita, yhteyttä toisiin ihmisiin, onnistumisia, toivoa ja merkityksellisyyttä, psyykkinen oireilu usein lievittyy.

Tämä näkökulma on ollut pitkään keskeinen ratkaisukeskeisessä terapiassa. Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä huomio suunnataan ongelmien lisäksi ihmisen voimavaroihin, toimiviin poikkeuksiin, tavoitteisiin ja toivottuun tulevaisuuteen. Sen sijaan että keskityttäisiin yksinomaan siihen, mikä on vialla, pyritään vahvistamaan sitä, mikä jo toimii, mikä tukee hyvinvointia ja miten voidaan varautua vastoinkäymisiin.

Tutkimus tukee voimavaralähtöistä ajattelua

Tutkimuksen löydökset tukevat ajatusta siitä, että mielenterveyttä voidaan rakentaa terveyden, eikä vain sairauden näkökulmasta.

Terapiassa voidaan kysyä:

• Mitkä asiat tuottavat iloa tai merkitystä?
• Milloin olo on ollut hieman parempi?
• Mitä hyvää elämässä on jo olemassa?
• Miten hyvinvointia voisi lisätä pienin askelin?

Nämä eivät ole ongelmien vähättelyä, vaan tapa auttaa ihmistä rakentamaan yhteyttä omiin voimavaroihinsa ja elämänsä myönteisiin mahdollisuuksiin.

Tutkimus muistuttaa tärkeästä asiasta: mielenterveys ei ole vain oireiden puuttumista. Se on myös kykyä kokea iloa, läheisyyttä, kiinnostusta, toivoa ja merkitystä.

Lähde:
Craske MG ym. Positive Affect Treatment for Depression, Anxiety, and Low Positive Affect: A Randomized Clinical Trial.JAMA Network Open, 2025.

HPI:ssä starttaa lokakuussa uudistunut Positiivisen psykologian erityisopinnot -koulutus, lue lisää!