Huomasitteko, kun onnistuimme?
Toimivassa työyhteisössä huomioidaan onnistumisia ja mennään kohti mahdollista. Kohtaamisen kulttuuri luodaan askel kerrallaan.
Miten toimiva työyhteisö toimii? Näkökulmia ja kriteereitä on useita, eikä yhtä selkeää vastausta löydy asiantuntijoiltakaan. Mutta yksi, jopa yllättäväkin, yhteinen tekijä löytyy. Toimiva työyhteisö on usein erimielinen. Tutkittu tietokin osoittaa sen. Ulkopuolisesta se voi näyttää jopa riitaisalta, mutta ryhmän sisällä tiedetään mitä tehdä erimielisyydelle. Toimivassa ryhmässä osataan pysyä asiassa.
”Kyse on nimenomaan siitä, miten erimielisyys käsitellään. Se on iso osa hyvinvoivaa työyhteisöä, että erimielisyyden jälkeen syntyy keskustelua ja ennen kaikkea halua kuunnella toisen mielipidettä ja näkökulmaa”, luonnehtii työyhteisösovittelija ja kouluttaja Harri Väisänen Helsingin Psykoterapiainstituutista.
Yksi toimivuuden ulottuvuus on rohkeus pysähtyä ja hidastaa. Voimme harhautua ajattelemaan, että nopeus on tehokkuutta, vaikka useimmiten olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä tässä on meneillään.
Toimivuutta tukee kuuntelemisen taito, että päästään eroon tulkinnoista. Ei oleteta, kuunnellaan loppuun ja tartutaan konkretiaan.
”Laajentaisin näkökulmaa ja käyttäisin ilmaisua kohtaamisen taito, sillä kuuntelun lisäksi myös puhuminen on äärimmäisen tärkeää. Painottaisin puhumisen ja kuuntelemisen tasapainoa, jonka yläkäsitteenä on vuorovaikutus. Minua kiehtoo tässä se, että tämä on niin helppoa ja yksinkertaista ja kuitenkin asioista tehdään usein koukeroisia. Sitten ihmetellään, miksi ihmiset voivat niin huonosti”, pohtii Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja Mika Lindfors.
Hyvinvoivan työyhteisön askelmerkit
Alkuun kohti toimivampaa työyhteisöä päästään tunnustamalla mahdollinen toimimattomuus, tunnistamalla merkit toimivista ja vähemmän toimivista asioista.
”Tunnista ja toimi. Kun toimit, jatka sitä mikä toimii ja tee sitä lisää. Jos joku ei toimi, tee muuta”, Väisänen yksinkertaistaa.
”Kohti jotakin, ei irti jostakin. Askel kerrallaan kohti toteutusta”, lisää Lindfors.
Toteuta, arvioi ja muuta, jos on tarvetta. Hiljaa hyvä tulee ja ota aika pysähtymiseen, sillä se tulee moninkertaisena takaisin. Näin yksinkertaista se on. Ja kuitenkin niin vaikeaa.
Askelmerkit tihenevät
Toimivan työyhteisön prosessin näkökulmasta oleellista on toisin ymmärtäminen, toisin näkeminen ja toisin tekeminen. Ihmisillä on usein vahva halu löytää syy, mutta alkuperäistä syytä on usein turha etsiä.
”Mennään mieluummin kohti sitä, mikä on mahdollista”, Lindfors tiivistää. Ja muistuttaa samalla ansionjaon tärkeydestä.
Huomioidaan onnistumisia
”Harvemmin kuullaan työyhteisössä, että meillä on tämmöinen hieno asia tapahtunut. Kenen syytä on tämä onnistuminen, on hyvä kysymys sen sijaan, että etsitään syyllistä epäonnistumiseen.
Miten me teimme tämän? Miten me voisimme tehdä tämän uudestaan? Ja mistä tämä onnistuminen kertoo? Nämä ovat hyviä kysymyksiä,”, Väisänen sanoo.
Kiitos ja kunnioitus ja anteeksi
Yhdellä sanalla olet jo huomioinut työkaverin onnistumisen, ja mukana voi olla häivähdys kunnioitustakin. Vielä tärkeämpää on havainnoida itsessä ja toisissa, miten kunnioitus näyttäytyy, kuulostaa ja tuntuu. Yhtä iso merkitys on sillä, että osaamme pahoitella omaa tekemistämme. Vaikka kokisimme ettemme olisi tehneet mitään väärää, voimme pahoitella, jos toiselle on tullut sellainen olo.
Syntyy arvostusta toista kohtaan, ymmärretään erilaisia näkökulmia ja luodaan yhteistä kohtaamisen kulttuuria.
”Kohtaaminen on taiteen laji. Se on inhimillistä. Meissä kaikissa on se osaaminen, mitä tähän tarvitaan. Työelämän kohtaamiset tapahtuvat työrooleista käsin, mutta tietynlaista lempeyttä haluaisimme peräänkuuluttaa.”
Kuva ja teksti: Nina Kellokoski (julkaistu alunperin Ilta-Sanomien liitteessä 28.8.2021)
Tutustu työnohjaajakoulutukseen >>
Tutustu sovittelukoulutukseen >>