Tuottaja ja nuorten työpajaohjaaja Linda Lopperi löysi Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti -intensiivikoulutuksesta keinon toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa terapiatyöstä.

-En ole se ihan tyypillisin terapeuttiopiskelija, kun minulla ei ole sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan koulutusta, vaan olen koulutukseltani humanististen tieteiden kandidaatti ja mielestäni aika tyypillinen humanistinen generalisti. Olen opiskellut musiikkitieteitä ja sivuaineina psykologiaa ja viestintää. Työurani olen tehnyt kulttuurin puolella tuotanto- ja viestintätehtävissä. Omasta innostuksesta johtuen tein opiskelu- ja freelance-vuosina myös varhaiskasvatuksen sijaisuuksia lähes vuosikymmenen ajan. Ne näkökulmat, joita olen sieltä saanut ovat varmasti yksi syy siihen, että lapset ja nuoret ovat tulleet niin lähelle sydäntäni.

Viimeiset neljä vuotta Linda on työskennellyt Lasten ja nuorten säätiöllä kehityshankkeiden ja nuorten työpajojen parissa. Niissä ovat yhdistyneet hänen keskeiset kiinnostuksen kohteensa: taide, nuorten kohtaaminen ja mielen hyvinvointi. Linda on työskennellyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten parissa. He ovat usein henkilöitä, jotka saattavat olla esimerkiksi työelämän tai koulutuksen ulkopuolella.

-Päätös hakea opiskelemaan lyhytterapiaa syntyi spontaanisti, muttei tyhjästä. Minua on aina kiinnostanut mielenhyvinvointiin liittyvät asiat ja yliopistolla psykologiaa opiskellessani mietin, että terapeutin työ olisi kutsuva. Olen myös käynyt terapiaprosessin itse läpi aikanaan.

Nuorten kanssa työskennellessään Linda törmäsin myös siihen, että avun saaminen voi olla täysin mahdotonta tai ainakin se voi kestää kohtuuttoman kauan ja matalan kynnyksen avulle on aivan huutava tarve. Usein nuori myös lakkaa pyytämästä apua, jos ensikokemukset siitä ovat työläitä tai torjuvia.

-Huomasin ajattelevani, että haluan auttaa enemmän, mutta minulla ei ole siihen välineitä ja toisaalta halusin auttaa niin, etten itse uupuisi, joten ajattelin, että koulutus antaa minulle myös työkalut kestävästi.

Lindan yliopistossa suorittamat psykologian opinnot mahdollistivat 1,5-vuotisessa intensiiviryhmässä kouluttautumisen.

Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuksissa kokonaisuus jakautuu asiakasharjoitteluun, koulutustyönohjaukseen pienryhmissä, yhteistoiminnalliseen ryhmätyöskentelyyn, itsenäisesti toteutettaviin kirjatehtäviin sekä lopputyön kirjoittamiseen.

-Tällainen oppiminen on ollut aivan mahtavaa, vaikka se ei päästä helpolla. Meillä on ollut ykköspäivästä lähtien todella käytännönläheistä tekemistä. Kun opiskeleminen on näin monimuotoista, se varmistaa, että oppiminen on laadukasta. Itse mietin aina myös saavutettavuutta, eli miten varmistaa, että erilaisista ammatillisista taustoista tulevat henkilöt pääsevät taitoon kiinni, tätä kautta se on ollut uskottavaa. Ryhmän ja opettajien tuki on ollut tärkeä peili itselle. Olen onnellinen, että olen osannut priorisoida tämän opiskelun ja tuntenut koko ajan kuuluvani yhteisöön, jolla on yhteinen matka. Kaikki tekevät ja kaikki osaavat, opiskeleminen on siinä mielessä hierarkiatonta tai hyvin rinnalla kulkevaa, mikä mielestäni onkin koko ratkaisukeskeisen lähestymistavan kirkkain ydin.

Opintoihin sisältyy toista sataa tuntia asiakastyöharjoittelua sekä arkiharjoitteita. Ne olivat Lindalle erityisen jännittäviä, sillä kokemusta vastaavasta asiakastyöstä ei ollut.

-Terapeutin roolin ottaminen oli todella jännittävää, mutta myös innostavaa. Minulle oli erityisen tärkeää päästä tekemään tätä heti myös nuorten kanssa ja se onkin ollut inspiroivaa ja voi, kuinka siinä oppii paljon! Itse näen suurena sen kaaren, mikä opintojen edetessä tapahtuu, että ensin ajattelee, että enhän tiedä mitään ja olen aivan surkea, mutta sitten kun oppii luottamaan menetelmiin, prosessiin ja viitekehykseen oivaltaa, että asiakkaat tietävät. Heillä on ratkaisun avaimet ja viisaus itsessä. Tämän tajuaminen oli äärimmäisen vapauttavaa. Tätä kautta pystyin keskittymään asiakkaan oman pystyvyyden kokemuksen vahvistamiseen.

Kouluttajana lyhytterapeutti-intensiivikoulutuksessa ovat upeat Mika Lindfors ja Sinikka Lounevirta.

-Kouluttajat ovat olleet aivan ihania, toisiaan täydentäviä ja pedagogisesti erinomaisia. Opiskeluun ja oppimiseen on tuonut paljon myös upea moniammatillinen ryhmä. Koulupäivien aikana olen saanut aivan uusia näkökulmia, joita kaikki ryhmän jäsenet ovat tuoneet omista osaamisprofiileistaan. Olemme eläneet todellisessa tekemisen symbioosissa.

Ratkaisukeskeisen viitekehyksen omaksuminen on muuttanut Lindan omaa ajattelua ja elämää kokonaisvaltaisesti.

-Minulle ratkaisukeskeisyyden aukeaminen on ollut merkittävä paradigman siirtymä. On ollut itselle ja asiakkaille helpottavaa, että ratkaisukeskeisessä prosessissa ei tarvitse takertua siihen ongelmaan ja tehdä siitä tapaamisten tai asiakkaan elämän keskipistettä. Lasten ja nuorten säätiöllä käymme paljon dialogia tulevaisuususkoa ja tulevaisuusajattelua hyödyntäen. Tulevaisuus ei ole jokin vääjäämätön asia ja vaikka emme voi sitä ennustaa, voimme vaikuttaa siihen hämmästyttävän paljon. Tämän kun ymmärtää, mieli vapautuu sen ajattelemiselle, mitä toivottu tulevaisuus voisi olla. Näin olemme yhtäkkiä toivon ja yhteistyön äärellä.

-Olen nykyään paljon tietoisempi siitä, miten valitsen kysyä tiettyjä asioita arkisissa työhön liittyvissä tilanteissa. Hankekehitystyössä olen päässyt käyttämään suoraan näitä lähestymistapoja. Halusimme esimerkiksi nuorten hankepajassa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin taiteen kautta. Sen sijaan, että olisimme miettineet, että mitä me haluamme vastustaa, lähdimme sitä kautta liikkeelle, että minkä puolesta me olemme ja mihin haluamme inspiroida ja saada ihmisiä mukaan. Tässäkin tapauksessa huomasin, että tästä alun lähtökohdasta syntyi todella erilaiset viritykset koko prosessiin.

Linda ajattelee, että lyhytterapiaprosesseilla voidaan ratkoa oikeastaan mitä vain.

-Luottamus minimalistisen muutoksen mahdollisuuteen on keskeistä. Haluan saada asiakkaan näkemään, että vaikka ongelma tuntuisi isolta, me voimme loppujen lopuksi aika pienin yksittäisin keinoin alkaa sitä ratkomaan. Lopulta näillä kaikilla onkin kumulatiivisesti jo iso vaikutus. Ja mikä tahansa tilanne, josta voimme löytää oman toimijuuden paikan, siellä on ratkaisukeskeisyydelle sijaa.

Linda aikoo hyödyntää koulutustaan työssään nuorten kanssa toimiessa.

-Heidän hyvinvointinsa ja tulevaisuususkonsa vahvistaminen ja eriarvoisuuden poistaminen ovat minulle keskeisiä arvoja, joiden eteen haluan tehdä työtä. Ratkaisukeskeisillä keinoilla näihin asioihin pystytään yksilötasolla vaikuttamaan. Haaveissani on, että pystyisin myös oman työni ohella tekemään asiakastyötä ja, kun en voi antaa Kelan korvaamaa keskusteluapua, niin tavoitteenani on kuitenkin, että minulla voisi aina olla vähintään yksi asiakas, jonka ei tarvitse avusta maksaa.

Tutustu lisää Lindaan.

Helsingin Psykoterapiainstituutin uudet Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti-intensiivitoteutuksena alkavat tänä keväänä.
Lue lisää!

Mikäli pohdit riittävätkö aiemmat opintosi intensiiviryhmässä opiskelemiseen, hyödynnä opintotoimistomme apua. Selvitämme sinulle juuri oikean ryhmän. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Kuva Annukka Pakarinen