Monitoiminainen, ratkaisukeskeisestä työskentelytavasta innostunut Teija Turunen haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kokea välittämistä.

Pitkään erikoissairaanhoitajana ja myös työsuojeluvaltuutettuna toiminut Teija Turunen uskoo menestyksen syntyvän asiakkaan kanssa yhdessä luodusta tavoitteellisesta toiminnasta. Teija on valmistunut Helsingin Psykoterapiainstituutista sekä ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi että työyhteisösovittelijaksi.

Miksi juuri ratkaisukeskeisyys?

– Vaikeiden asioiden kohtaaminen ja traumaattisista kokemuksista oppiminen vaativat asiakkaalta ratkaisukeskeistä ja toiveikasta ajattelutapaa. Erilaisissa työtehtävissäni olen kohdannut ihmisiä, jotka kamppailevat monenlaisten elämän haasteiden kanssa. On ollut todella vaikuttavaa seurata, miten tärkeää ihmisten on saada apua juuri siloin kun he sitä eniten tarvitsevat, etteivät ongelmat pääse kroonistumaan. Teen hyvin monenlaista asiakastyötä ja kaikessa olen voinut turvautua ratkaisukeskeiseen työtapaan. Esimerkiksi asiakkaan piiloon jäänet taidot ja voimavarat saadaan hyvin esiin ratkaisukeskeisillä työtavoilla. Toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen, joka joillakin on ennen terapiaan tuloa saattanut täysin kadota, alkavat vähitellen lisääntyä. Asiakas huomaa, että elämä kantaa ja se alkaa tuntua taas merkitykselliseltä. Elämänilo lisääntyy.

Miten tämä ratkaisukeskeinen työskentelytapa näkyy käytännön työssäsi?

– Kaikki asiakastyö lähtee kunnioittavasta kohtaamisesta. Kun ihminen elää kriisin keskellä, itsetunto ja minkäkuva rikkoutuvat helposti. Tällöin terapeutin on ensiarvoisen tärkeää olla läsnä ja luoda asiakkaaseen suhde, joka mahdollistaa muutoksen. Luottamus ja yhteisymmärrys ovat siis kaiken a ja o, jonka perustalta voidaan lähteä etsimään asiakkaan tarpeiden mukaisia räätälöityjä ratkaisuja. Siitä tulee terapeutillekin todella upea fiilis, kun asiakas löytää tavan ymmärtää, että haasteet myös opettavat meitä ja mahdollistavat tilaisuuden kasvaa ihmisenä. Asiakas alkaa elää oman näköistään elämää.

Milloin lyhytterapiaan?

– Tapaamiskertojen tiheys riippuu jokaisen asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta. Aina ei tarvita pitkää terapiaa, tapaamiset voivat jäädä jopa muutamaan kertaan. Tärkeää on, että asiakas löytää itselleen sopivan terapeutin, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Taannoin minulla oli asiakkaana koulukiusaamisesta kärsinyt henkilö, joka ei etsinnöistä huolimatta ollut löytänyt itselleen terapeuttia. Hän päätyi lopulta asiakkaakseni ja meille kehittyi pitkä, turvallinen terapiasuhde. Oleellista on, että asiakas ja terapeutti löytävät yhteisymmärryksen työskentelytavoista ja tavoitteista, jolloin asiakas saa avaimet rakentaa haluamansa kaltaista mielekästä tulevaisuutta.

Mitkä ovat tärkeimmät opit, jotka olet saanut HPI:n lyhytterapeuttikoulutuksessa?

– Asiakas tuottaa oman tarinansa ja me ratkaisukeskeisinä asiantuntijoina toimimme prosessin kannattelijoina ja ohjaajina. Ennen kaikkea sain käyttööni konkreettisia, helposti sovellettavissa olevia työkaluja ja työskentelytapoja, joita pystyn ilokseni hyödyntämään myös työyhteisö- ja lähimmäissovittelun tehtävissä. Lisäksi koulutuspäivien aikana tehdyt harjoitukset toivat itsevarmuutta toimia ammattimaisesti hyvinkin erilaisten asiakkaiden kanssa. Myös henkilökohtainen kasvu oli tärkeää, jungilasittain sanottuna – oppi tunnistamaan oman varjonsa ja siten tekemään parempaa asiakastyötä.

Haluaisitko lopuksi tuoda vielä esiin jotakin mikä liittyy tähän lyhytterapiakoulutukseen?

– Sillä on ollut tosi suuri merkitys, että kouluttajat ovat luoneet ryhmään lämmön ja oppimisen ilon ilmapiirin. Arvostan myös koko koulutusyhteisön työtä suuresti siinä, mitä se on tehnyt ratkaisukeskeisen lyhytterapian ja ylipäätään ratkaisukeskeisten koulutusten eteenpäin viemiseksi Suomessa. HPI:lla on tärkeä rooli myös yhteiskunnallisesti ihmisten mielen hyvinvoinnin edistäjänä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Sinustako seuraava ratkaisukeskeisen lyhytterapeuttisen työotteen talentti?
Lue lisää lyte-koulutuksesta ja hae mukaan!